maanantai 27. elokuuta 2012

Koska lääkäri sanoo niin...

Ja elämä jatkuu alla kuuman auringon...

Keskiviikkona oli sitten ensimmäinen luento. Koulun alue on todella iso ja opasteet olivat meille vielä kovin epäselviä. Ei auttanut muuta kun kysellä aina joka kääntymisen jälkeen neuvoa, jolloin näytettiin kädellä vaan että tuonnepäin. Lopulta löysimme luokkamme, mutta olimme silti 2 tuntia ennen luennon alkua paikalla. Niinkun aina...

Ennen luennon alkua satuimme lopulta kohtamaan meidän "tuutorin", nimeltään Nappi, joka oli asunut vuoden Suomessa. Hän puhui vähän suomea ja lupasi opastaa meitä Bangkokissa. Mahtavaa!

Luento alkoi...Jäätävä hiljaisuus... Opettaja järkyttyi, kun luokassa oli ulkomaalaisia. Hän kuitenkin puhui kohtalaisen hyvää englantia ja kurssi paljastui vastaavaksi kuin meidän koneenosien suunnittelun pk. Sillon tajusimme, että tarvitsemme ensimmäistä kertaa ko. kurssin ulkopuolella Karhulan prujua. Opettajalla kuitenkin meni senverran pahasti plasmat sekaisin, että luento päätyi lyhyeen. Täälläkin opetusmateriaalina käytetään opettajien tekemiä prujuja ja meidän piti käydä hakemassa sellaiset lähimmästä "digipainosta".
Koulupäivämme osoittautui erittäin lyhyeksi ja lähdimme takas kämpille vaihtamaan rennompaa päälle. Niko kuitenkin ihastui housuihin ja käytti niitä myös seuraavina iltoina.


Seuraava päivä.

Palataan vähän ajassa takasin, nii paljon takaisin, että ollaan Suomessa. Ennen matkaa meidän tuli ottaa mitä erilaisempia rokotuksia, josta jo mainittiin aikaisemmin. Karlilla oli kuitenkin rahatilanne tiukka ja hän jätti Japanin aivokuume- rokotteen ottamatta, koska kyseinen rokote maksaa Suomessa 260€ kaikkineen. Hän kuuli, että Thaimaassa rokotteen saa huomattavasti edullisemmin, joten hän ajatteli kokeilla rokotteen ottamista Thaimaassa.

Takaisin Thaimaahan. Karli ajatteli hoitaa rokoteasiat pois päiväjärjestyksestä ja lähti seikkailemaan. Hän luki netistä, että Bangkokin  Hospitalissa oli hyvä palvelu ja osasivat hoitaa asian kunnolla. Hän otti doomraiderin ja käski tämän ratsasta kohti sairaalaa. Tämä osoittautui varsin hurjaksi matkaksi ja maksoi saman verran kuin taksi, mutta paljon nopeampi.

Sairaalassa asiointi oli todella helppoa. Siellä hänet ohjattiin kohti kansainvälistä palvelutiskiä. Ensin piti rekisteröidä itsenä sairaalaan järjestelmään ja täyttää kaavakkeet. Hän oli unohtanut passin kämpille, eikä hänellä ollut rokotuskorttia mukanaan. Hän kuitenkin sai asiat hoidettua opiskelijakortilla. Sen jälkeen mitattiin verenpaine, paino ja pituus. Tämän jälkeen päästiin lääkärin puheille, joka puhui sujuvaa lontoota. Hän puhui mitä eroa tällä rokotteella on verrattuna Suomen rokotteeseen. Kuulema Suomessa annetussa rokotteessa on kuollut virus, mikä antaa vähän pienemmän suojan. Tässä Karlin rokotteessa oli taas elävä virus, joka oli tehty kyvyttömäksi, mikä antoi "paremman" suojan. Lääkäri myös sanoi, että ei kellekään kuitenkaan ole tapahtunut mitään pahaa, joten se on turvallista ottaa.  Loppu aika he puhuivatkin Suomen huonosta säästä ja lääkäri sanoi hoitajan pistävän hänelle rokotteen. Rokotteen nimi oli CD jevax ja oli kaksi osainen. Toinen rokote otetaan vasta 6kk päästä. Tämän jälkeen kassalle. Nyt Karlia vähän pelotti minkälainen summa tulee. Kun lasketaan lääkäri-,hoitaja- ja rokotuskulut yhteen, nii loppu summaksi tuli alle 50€. Mikä säästö!!

Tästä huikeasta onnistumisesta pojat päättivätkin mennä syömään oikein kunnon ravintolaan ja tilata kunnon annokset. Jotka osoittautuivat paikallista ruokaa köyhemmiksi...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti