Lentokentälle olimme saapuneet ajoissa, joten kerkesimme myös tutustua lentokentän elämään. Meille sattui tulemaan nälkä paikanpäällä, joten pistäydyimme lähimpään lentokenttäravintolaan. Saimme huomata lentokentän työntekijöitten olevan todella mukavia ja tekisi mieli tulla joskus vaan syömään sinne. Mukavuus kyllä myös maksoi...
Syötyämme otimme suunnan kohti meidän porttia. Saavuttua portille, huomasimme että olemme menossa Lontooseen. Ei kai? Meidän lennon portti oli vaihdettu kauempaan paikkaan ja saimme matkia olympiaista tuttua pikakävelyä. Juokseminen nyt olisi näyttänyt siltä, että meillä olisi ollut kiire. Portilla olimme kuitenkin hyvään aikaan, kun paljon ihmisiä tuli vielä meidän jälkeen.
Ennen matkan alkua kuulimme paljon huijaustarinoita ihmisiltä ja tv:stä myös varoitettiin erilaisista huijauksista. Siinä lentokoneeseen pääsyä odotellessa alkoikin yksi kaveri kysellä, että minne matka. Hän sitten alkoikin kertomaan, kuinka ensikertalaiset tuhlaavat paljon rahaa(varmaan totta kyllä) ja hänen tinkisi meille kyydit ja tietäisi hyvän hotellin meille. Hän halusi vain auttaa, koska pääsisi sitten samalla kyydillä ja hän säästäisi näin rahaa. Sanotaan että ulkonäkö voi pettää, mutta tässä tapauksessa myös luotimme ulkonäkö arvioon. Kaveri näytti siltä, että ei ollut syönyt vähän aikaan ja henkinen maanpinta ei ollut näkyvissä. Noh tartuimme sitten tähän tarjoukseen..Ei vaiskaan. Kieltäydyimme ystävällisesti ja kaveri löysikin sen jälkeen uusia tuttuja. Hän oli erittäin sosiaalinen kaveri.
Lentokoneessa päästiin kaikki istumaan vierekkäin ja lisäkin istuimien selkänojassa oli pienet näytöt josta sai katsoa elokuvia, pelata matopeliä, kuunnella musiikkia jne. Joten meillä ei ollut vaaraa, että matka kävisi pitkäksi. Nukkuminen olisi ollut mahdollista, mutta kaikki muu härvääminen oli paljon mukavampaa.
Kun pääsimme perille, tuntui siltä kun joku olisi juuri heittänyt löylyä. Soija iski kaikille päälle. Otettiin taksi alle ja painettiin kohti elefanttitaloa. Kielimuuri iski kyllä aluksi kaikkialle päälle, mutta selvisi että meille ei löydy kämppää. He kuitenkin neuvoivat viereiseen taloon. Sieltä saimmekin täyden paketin halvalla hinnalla. Niko ja Ville saivat yhteisee yhteisen huonen ja Karli sai vierestä oman (kun hän jää vuodeksi sinne). Kuukausivuokraksi tuli 7500 BAHT eli n. 200€ per nenä. Pienenä miinuksena oli tyynyjen/peittojen/lakanoiden jne. uupuminen, mutta urheina nuorina miehinä päätimme uhmata Bangkokin miljoonapäistä pupulaatiota ja lähteä kaupoille (Bangkokin Ikea) ostamaan välttämättämyydet selviytymisen kannalta. Rakastuimme ilmastointiin. Vähän iski porukalle jet lagi ja kaikilla oli ihan punaiset silmät. Loppu päivän vietettiin ihan vaan rentoutumassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti